Muistan, kun ensimmäisen kerran kävin tekemässä tanssinopettajan sijaisuuksia vuonna 2015. Se oli jännittävää ja vähän jopa pelottavaa. Olin harrastanut tanssia ison osan elämästäni, mutta ajatus siitä, että piti luoda jotain omaa, opettaa oma koreografia muille ja olla huomion keskipisteenä oli todella jännittävää. Ensimmäinen sijaistus taisi mennä olosuhteisiin nähden ihan hyvin ja siitä alkoikin satunnainen reggaeton-tuntien sijaistaminen tanssikoulussa, jossa olin siihen aikaan ollut jo useamman vuoden oppilaana.
Syksyllä 2017 minulle tarjottiin vakituista työsuhdetta ja kahta omaa viikkotuntia samaisesta tanssikoulusta. Se oli aivan uskomaton tunne. Ensimmäistä kertaa elämässäni sain palkkaa työstä, mistä nautin. Tuolloin tienasin elantoni toimistotyössä ja elin viikonloppuja varten. Tanssiharrastus oli minulle stressin purkua, ihanaa fiilistelyä ja pitkälti ainoa liikuntamuoto mistä aidosti nautin.
Kun siirryin opettamaan, huomasin kuitenkin nopeasti, että energiat työn ja opetusten jälkeen oli melko vähissä. Tuntien suunnittelu vei minulta yllättävän paljon aikaa ja yritin käydä myös itse tunneilla treenaamassa. Voimaharjoittelusta, venyttelyistä tai muusta oheisharjoittelusta en ikinä ollut oikein tykännyt, enkä todellakaan ymmärtänyt siihen aikaan niiden tärkeyttä. Kaikki tämä alkoi ajan myötä tekemään hallaa kropalle.
Joulukuussa 2018 minulla alkoi voimakkaat kivut alaselän ja lantion seudussa. Itsepäisenä ihmisenä ja ”suomalaisella sisulla” hoidin kuitenkin kaikki velvoitteeni enkä suostunut jäämään sairaslomalle. Oireet tulivat aaltoillen ja välillä oli kivuttomampia ajanjaksoja. Samaan aikaan minulle tarjottiin lisää opetustyötä, mitkä tietysti otin ilolla vastaan.
Oiretta tutkittiin eri hoitotahoilla, eikä selkeää syytä löytynyt. Siinä vaiheessa oli pakko sanoa itselleni, että en voi jatkaa näin. Rikon vaan itseni täysin. Kasista neljään -oravanpyöräelämä ei ikinä ollut minua varten ja koin, että se söi minusta energiaa kaikista eniten.
Aloin pohtimaan, mikä ammatti antaisi parempaa ymmärrystä kehon toiminnasta ja anatomiasta ja samalla tukisi tanssia ja tanssinopetusta. Olin jo nuorempana miettinyt hierojan ammattia ja tulin siihen tulokseen, että nyt on sen aika. Syksyllä 2019 aloitin hierojan opinnot Suomen Urheiluhierojaopistolla. Myöhemmin samana syksynä pääsin viimein hoitosuhteeseen HUS:n fysiatrian poliklinikalle.
Olin opiskelemassa toiseen fyysiseen ammattiin ja suunnitelmani oli jatkaa työskentelyä sekä hierojana että tanssinopettajana. Fysioterapeutti jopa ehdotti tanssista luopumista, mutta vastasin kieltävästi ja sanoin, että haluan saada itseni kuntoon, jotta voin elää sellaista elämää, mikä tekee minut onnelliseksi.
Hierojaopintojen aikana minulle oli kertynyt tanssinopetustunteja jo runsaasti ja minulla taisi olla opetuksia enimmillään 12 tuntia viikossa. Näin jälkeen päin ajateltuna se oli aivan liikaa. Siinä rinnalla hierojakoulu vaati oppilailta paljon ja olin aina joko tanssimassa tai opiskelemassa. Kiireestä huolimatta sain itseäni fyysisesti parempaan kuntoon ja selän oireilu loppui alkuvuodesta 2020. Tein tunnollisesti fysioterapeutin antamia jumppia ja lisäksi innostuin pitkän tauon jälkeen uudestaan joogasta. Aloin tekemään viikoittain vinyasa flowta, missä liikutaan dynaamisesti asanasta toiseen hengityksen tahtiin. Huomasin sen avulla saavani huomattavasti lisää liikkuvuutta lantioon ja selkään.
Liikkuvuus-käsitettä ja harjoitustermistöä käsiteltiin hieman myös hierojakoulussa ja kiinnostus aihetta kohtaan kasvoi. Olin aina potenut huonoa omatuntoa siitä, että en tanssijana jaksanut venytellä, sillä staattinen venyttely oli mielestäni tylsää. Tuolloin opin, että olin vain venytellyt ”väärin”.
Valmistuin koulutetuksi hierojaksi keskellä pandemiaa kesällä 2020 ja aloitin työt heti valmistumisen jälkeen. Vaikeasta ajasta huolimatta sain harjoittaa ammattiani normaalisti (maski naamalla, hyh) ja asiakaskuntaa alkoi kertymään kivasti. Tanssitunnit ei menneetkään ihan niin sujuvasti, kun välillä oltiin tanssimassa salissa ja välillä Zoomissa. Se oli kurjaa aikaa kaikin puolin, enkä nyt halua muistella sitä sen enempää.
Valmistumisen jälkeen ja aloin opiskelemaan ihmiskehon liikkuvuutta ja sen harjoittamista enemmän. Opiskelin laajempia verkko-opintoja sekä osallistuin lähiopetuspäiville aina kun oli mahdollista. Yhdistin koulutuksissa opittuja asioita vinyasa flowssa opittuun liikekieleen. Keho alkoi tuntumaan ketterältä, motoriset taidot alkoivat kehittymään ja kipuja tuntui vain harvoin. Lantio tuntui ensimmäistä kertaa ikinä avoimelta ja sain vihdoin kämmenet lattiaan suorin jaloin seistessä. Aloin tekemään satunnaisesti liikkuvuusvalmennuksia ja asiakkaitakin tuli muutama.
Kun kehonpainolla tehtävä dynaaminen liikkuvuusharjoittelu alkoi sujumaan ja tuntui omalle, heräsi kiinnostus vapailla painoilla tehtävään voimaharjoitteluun, edelleen kehon täydet liikelaajuudet mielessä pitäen. Inspiraatiota ja ideoita erilaisiin liikekomboihin etsin pitkälti netistä ja somesta.
Aloin pohtimaan personal traineriksi opiskelemista, mutta se jäi tuolloin vain ajatuksen tasolle. Keskityin lähinnä työn tekoon ja yritin löytää jonkinlaista tasapainoa töihin ja omaan treeniin, vaihtelevasti siinä onnistuen. Jo melko pian hierojaksi valmistumisen jälkeen aloin hiljalleen kausi kaudelta vähentämään tanssiopetusten määrää. Vaikka nautin opetustyöstä, se myös verotti paljon ja tajusin, että olin haukannut aivan liian ison palan suostuessani niin isoon tuntimäärään, useassa eri koulussa. Minusta tuntui, että keho ja mieli alkoi mennä lukkoon. Edes opetusmäärän puolittaminen 12:sta kuuteen ei tuntunut enää riittävältä.
Syksyllä 2023 siirryin opettamaan Viballe kahta tuntia viikossa. Viba tuntui heti kotoisalle ja koulu edustaa sellaisia arvoja, mitkä ovat itsellenikin tärkeitä. Viban omistaja Veera on lämminsydäminen pomo ja hän arvostaa suuresti niin koulun opettajia kuin oppilaitakin. Tämä tuntui oikealle vaihdokselle ja sain taas uutta iloa opettamisesta.
Olin tässä vaiheessa ollut hierojana kolme vuotta ja toiminut samassa yrityksessä koko ajan. Opetusmäärän radikaalin vähentämisen jälkeen tuntui, että minusta löytyisi taas kapasiteettia jatko-opiskeluun ja niinpä päätin semi-impulsiivisesti opiskella toiminnallisen harjoittelun personal traineriksi, josta valmistuinkin huhtikuussa 2024. Siitä alkoi pohdinta…
Miten saisin yhdistettyä kaiken oman osaamiseni saman katon alle? Hierontapuolella vakiasiakaskuntaa oli kertynyt kivasti vuosien varrella. PT-palveluille minulla ei ollut valmiina fasiliteetteja enkä nähnyt itseäni minkään saliketjun leivissä. Halusin heti alusta alkaen lähteä tekemään omaa juttuani (niin hullulta kuin se kuulostaakin).
Universumi kuuli ajatukseni ja pian huomasinkin ilmoituksen vapautuvasta toimitilasta. Hoitohuone, mikä sijaitsi hotellin tiloissa ja seinän toiselta puolelta löytyi hotellin kuntosali. Kirsikkana kakun päällä, toimitila sijaitsee Konepajalla, aivan kivenheiton päässä Vibalta. Voisiko parempaa paikkaa olla? No ei voi! Jälleen kerran oli tehtävä semi-impulsiivinen päätös ja lähteä perustamaan ensimmäistä, ihka omaa brändiä. Sen parissa menikin koko kesä.
Maanantaina 5.8.2024 aukesi Balancia Physics & Wellnessin ovet ensimmäisille asiakkaille ja kalenteri oli TÄYNNÄ. Niin oli myös tiistaina… ja keskiviikkona… jne. Asiakkaita on riittänyt ja lähes joka päivä on ollut täynnä. Muutamia hiljaisiakin päiviä tietty mukaan mahtuu, ne kuuluvat asiaan. Mutta kaiken kaikkiaan, pyörät lähtivät pyörimään kovempaa, kuin mitä ikinä uskalsin edes toivoa. Uskon, että tämä oli todellakin oikea päätös ja tämä on vasta alkua jollekin suuremmalle.
Tanssit jatkuvat Viballa aina keskiviikkoisin. Muut työpäivät vietän paikassa, minkä olen itse luonut ja sisustanut sellaiseksi, kuin itse haluan. Lopputuloksesta tuli kodikkaampi, kuin oma kotini (hups). (: Päivät ovat täyttyneet ihanista kohtaamisista ja keskusteluista. Päiviin on mahtunut hikisiä treenejä ja palauttavia hoitoja. Ihan best!
The goal is to have life in balance. ❤️
– Ira Saari
Yrittäjä, koulutettu hieroja, personal trainer, tanssinopettaja
Balancia Physics & Wellness
Aleksis Kiven katu 23, Helsinki
(The Folks Hotel Konepaja)
www.balancia.fi
IG: @balanciahki